Kalajuttuja 2008Lyhyt yhteenveto kaudesta 2008Talvikalastus jäi hieman heikoille, mukava Angeldon päivä haukia väsytellen sekä partiolaisten kanssa ammattikalastajan rysillä käynti jäivät parhaiten mieleen. Kevät alkoi hauenheittokalastuksella, jota jatkuikin sitten jäiden tuloon saakka. Kaudelle sopi vaikeitakin päiviä, mutta suurimmaksi osaksi saalista tuli lähes kiitettävästi. Kauden suurin painoi 7.63 kg ja jokunen kuuden kilon hätyyttelijä kävi myös veneessä. Kolmen ja neljän kilon haukia tuli heittämällä kappalemääräisesti reilusti. Harvoilla reissuilla jäätiin ilman tuota kokoluokkaa. Pääosa kaudesta kuluikin haueheittokalastuksen parissa. Lohenuistelukin sujui mukavasti, tai ainakin tapahtumia oli kohtalaisen tiheään. Yhdellä reissulla, ollessani yksin kalassa, onnistuin karkuuttamaan kaksi hyvänkokoista lohta, onneksi kukaan ei ollut kuulemassa. Asiakas reissuilla homma onneksi onnistui paremmin ja tärpit päättyivät väsyttelyn lopuksi veneeseen saakka. Perinteinen Mikkelinsaarten keikkakin tuli yhden välivuoden jälkeen tehtyä. Noista reissuista ei vesilläolo enää parane. Projekti 100 haukea täyttyi kahteen mieheen kolmen päivän ja noin 18 tunnin kalastuksen jälkeen. Sen jälkeen keskityttiin luonnon ihailuun ja veneilyyn. Kalaa syötiin kahdesti päivässä: keittona, savustettuna ja paistettuna sekä ahventa että haukea. Haukea tuli uisteltua pitkin kautta, viiden kilon raja rikkoontui pitkin kautta useasti. Vain myöhäissyksy oli pienoinen pettymys, kappaleita nousi mutta kovista odotuksista huolimatta isot hauet loistivat poissaolollaan. Jokunen kuha tuli sivusaaliina hauen uistelun lomassa, mutta varsinaiseen kuhankalastukseen ei aika tälla kaudella riittänyt. Syksyinen taimenenuistelu jäi vähälle, kalastukseen varattu aika ja hyvät ilmat eivät sopineet millään yhteen. Saaliista suurin osa ui edelleen, onneksi vieheisiin eksyi kuitenkin pari hieman isompaakin kalaa ettei koko syksy mennyt ihan makkarangrillaukseksi. Kaikenmoista muutakin tuli kokeiltua kauden aikana kokeiltua, suurimmalla menestyksellä ehkä täkykalastusta, mutta siitä ja monista muista kauden tapahtumista lisää tulevissa Erä -lehdissä.
Krokö Sommarböjjet 2008Elokuun ensimmäinen ja aurinkoinen lauantai kääntyi nippanappa iltapäivän puolelle kun viisi veneellistä innokkaita heittokalastuksenharrastajia lähti ottamaan mittaa toisistaan. Neljän tunnin mittaisen kalastusession aikana oli tarkoitus saada neljä mahdollisimman pitkää haukea. Kisakalat päästettiin siis mittauksen jälkeen takaisin, muutamaa ruokakalaa lukuunottamatta. Kokka kohti ulkokarikoita ja kaasua. Ensimmäinen karikkoinen saarenkärki oli jo miehitetty, joten vastapuolen karikko sai kelvata. Muutama heitto ilman ankkuria, tyhjää, tyhjää ja tyhjää kunnes Blaadi (tuo venekuntamme toinen jäsen allekirjoittaneen lisäksi) varovasti kertoi jostain kalan tapaisesta. Pikainen veivaus veneen viereen, allekirjoittanut hoiti haavin virkaa ja nosti niskasta laihan 54 cm:n hauen mittatikulle. MP reissun kauhukuva poistui, mutta kisassa ei tällä vielä pärjättäisi. Ja paikkaa vaihtoon... Muutaman sadan metrin nopea siirtymä ja ankkuri laidan yli, tältä paikalta pitäisi sitten tapahtua. Jerkit lentelivät ilmassa ja uivat välillä myös vedessä, tulos täysi nolla, jos saamaani pohjatärppiä ei lasketa. Olisikohan jo aihetta huoleen? Blaadi esitteli noin kolmen kilon haukea joka kirkkaassa vedessä uiskenteli jerkin perässä veneen viereen. Kävi helssaamassa vielä seuraavallakin yrityksellä kunnes painui takaisin karikon suojaan. Prkl... Samaa karikkoa ympäri ja tyhjänkalastus jatkui. Hermoja lepuuttaakseemme otimme toiset annokset tuota MSH -juomaa seuraavan paikanvaihdon välillä. Ulompi karikko ja mukavan kokoiset aallot. Kaksi ankkuria tuplanaruilla veteen ja kalastus jatkui. Kymmenkunta heitto tyhjää kunnes Blaadi ilmoitti, että SE LÖYTYY... ja minä pääsin taasen nostomieheksi. Mukavan kokoinen hauki, pituutta 74,5 cm. Tällä nousisi sijoitus mukavasti ja hymyäkin alkoi löytyä suupieleen. Valitettavasti paikka ei antanut lisää tapahtumia ja taas siirryttiin pätkän matkaa. Seuraava karikon reuna mentiin ilman ankkuria ja kalatapahtumia. Alueen pohjoisreunan viimeinen karikko haravoitiin hieman tarkemmin ankkuroituna. Usean tyhjän heiton jälkeen Blaadi ilmoitti jälleen tapahtumasta. Tasan näyttää menevän, hän väsyttelee yhtä monta kuin minä nostan veneeseen. 60 sentin paremmalle puolelle tuli mittatikkuun viiva. Lisäyritys tuolta paikalta ei auttanut ja taas siirryttiin parisataa metriä. Kalastus jatkui ulkoluodon tuulenpuolen kärjessä, jota takana oleva karikko kuitenkin hieman suojasi. Tyhjänkalastusta seurasi hetken aikaa, kunnes kuului jälleen ilmoitus kalatapahtumasta. Tällä kertaa minulle, no ei nyt sentään...vaan keulah-molle...taas. +60 cm ja täyspotti oli kasassa, eli neljä viivaa. Nyt yritys keskittyisi viivojen siirtämiseksi mittatikun loppupäätä kohden. Tältä paikalta tuli vielä toinenkin samaa kaliperia oleva hauki. Lukija saa arvata kuka sen sai, en jaksa toistella tuota samaa nimeä jatkuvasti. Siirryimme alueen viimeisellä potentiaaliselle paikalle, karikolle jossa kivien välissä pieni potero ja aaltoa riittävästi. Tein päivän ensimmäisen järkevän teon, jerkki vavan päässä vaihtui toiseen. Ensimmäinen heitto veti ns. munat pois padasta, päivän toistaiseksi toiseksi suurin hauki kävi mittatikulla. Ja seuraavalla heitolla toinen samanmoinen. Kyllä hymyilytti. Blaadi, ooksä poistanut koukut jerkistä vai mikset sä saa mitään? Hän näytti kyllä yhtä seurimoa, mutta sanoin että tuota on vaikea mitata tuonne aallokkoon, yritä saada mieluummiin koukkuun kiinni. Jälleen ankkurit ylös ja menoksi, ensimmäinen pitempi siirtymä ja uutena kohteen kivikkoinen saaren kärki, joka otti ulkomereltä tulevan aallokon suoraan vastaan. Kalastus jatkui heilunnasta huolimatta, Blaadi karkuutti yhden ja minä vastasin noin 65 cm hauella. Vielä tärpit mieheen, jonka jälkeen käytin veneessä vielä pikaisesti yhden nippa nappa + 60 cm pitkän kalan. Kalaa oli, mutta koko ei päätä huimannut. Siirtyminen kivien väliin muutaman kymmenen metrin päähän tuotti yhden +60 vihernieriän. Saajaana Blaadi joka heitteli alueelle jonka olin jo todennut tyhjäksi, on siinä mulla kaveri kun ei usko järkipuhetta. Kisan kallistuessa jo loppupuolelleen siirryimme erään uloimman saaren ulkoreunalle. Saaren kärjestä nousi noin 50 metriä pitkä karikko syvään avoveteen ja sen etupuolelle rannan läheisyyteen yritimme ankkuroida. 6 - 7 metriä vettä ja ilmeisesti tasainen hiekkapohja, ankkurit hiihtivät veneen perässä ilman aikomustakaan tarttua mihinkään kiinni. Siitä huolimatta aloitimme kalastuksen ja heitimme jerkit rantakivikon juureen. Blaadi ehti heilauttaa vapaa vain kerran tai kaksi kun hauki iski itsensä koukkuihin kiinni. Näimme molemmat heti, että nyt on päivän paras tyrkyllä mittapuuhun. Kelasin oman siimani pikaisesti vedestä pois ja valmistauduin haavimaan. Tai oikeastaan miettimään, että kuinka tuo krokotiili saataisiin varmimmin veneeseen. Tässä vaiheessa tuo tasoituksen anto muille, siis haavin rantaan jättäminen, tuntui hieman liioitellulle. Ja että kaikki ei kävisi helpoimmin päin ajautui vene aallokossa karikon päälle ennenkuin yksi ankkureista sai kivenjuuresta kiinni. Pakittaminenkin onnistui hieman huonosti kun toisen ankkurin löysänä roikkunut köysi oli jo potkurin ympäri. Käsi hauen leuan alle ja kala veneeseen. Sen jälkeen ensin köysi pois potkurista, ankkurit ylös peruuttamalla vapaaseen veteen. Ja mittaamaan, tasan metri ja painoa 5,89 kg. Ylävitoset, pari kuvaa ja hauki takaisin, noin isoa paistinpannua ei ollut kummallakaan. Kiersimme karikon ja saaren kärjen suojanpuolelle, josta onnistuin väsyttelemään yhden hieman vajaan 70 senttisen hauen. Suojanpuolen ranta antoi vain pari varovaista tärppiä, ennakko-odotusten mukaista, joten paikanvaihto tuulen puolen rannalle hieman sisemmäs viimeiselle paikalle. Tein oppikirjojen mukaisen heiton aivan rantakivien väliin, ainut pieni ongelma oli että kohtalaisessa sivutuulessa jerkki kiertyi suuren pintakiven taakse täysin näkymättömiin. Ja tottakai heti hauki kiinni. Onneksi se syöksyi ulospäin kiven oikealta puolelta, toisen puolen yrityksellä olisin jäänyt historiankijoihin kalastajana joka sitoo hauet kiviin kiinni väsytyksen ajaksi. Hauki mitalle ja neljän parhaan sakkiin vajaan sentin erolla. Samalta reunalta saimme vielä tärpit mieheen, ja jo päätettyämme lopettaa muutaman heiton jälkeen sain vielä piuhan päähän päivän kolmanneksi parhaan kalan, pituutta oli 72 cm. Pelit ja vehkeet ylös ja takaisin "kisakeskukseen" kavereiden huvilalle. Vaatimattomina miehinä käytöksen pysyessä korrektina (vai miten se nyt meni) pokkasimme sekä kisan isoimman kalan palkinnon että voiton kokonaispituudessa. Tiukkaa oli tuloksissa kolmen seuraavan sijan kesken. Viimeiseksi jäänyt venekunta kalasti yksin sisäsaaristossa matalilla selillä, jossa edellisillan kovan tuulen ja samean veden jälkeen oli hiljaista, tuloksena yksi mittakala.  Kisan suurin palaamassa silakka-apajille... Tulokset: Jomppe & Blaadi: 315 cm Antti & Jim: 298 cm Rontten & Mats: 291 cm Holger & Fant: 290 cm Kennet & Turo: 60 cm
|